Väre, ARTSin uusi ja ylväs rakennus on jo aikaa sitten kohonnut keskelle Otaniemeä aiheuttaen myllerrystä tie- ja liikennejärjestelyihin. Sen ulkoista komeutta pääsevät kaikki ihastelemaan turvallisen etäisyyden päästä verkkoaitojen takaa. Rakennuksen punatiilet ja ikkunoiden teippaukset eivät paljasta kiinnostuneille katseille tai uutta koulu odottaville ARTSilaisille, mitä sen sisällä tapahtuu. Sen vain harva tietää…
ARTSin opiskelijoiden etujen ja oikeuksien edustajina, me TOKYOssa päätimme ottaa asiasta selvää. Mitä Väreen sisällä tapahtuu? Onko sisällä vain tyhjä aukko vai onko Väre sittenkin Tylypahka liikkuvine portaikkoineen? Minne me oikein muutamme!
ARTSin muuttotyöryhmään kuuluvana opiskelijoita edustavana tahona soluttauduimme vierailukierrokselle Väreeseen. Soluttautuaksemme puimme yllemme huomioliivit, kypärät, suojalasit ja turvakengät. Kierroksen agendana oli epävirallinen esteettömyysvierailu ennen virallista vierailua. Väreestä halutaan saada esteetön ympäristö, joka ei erottele ihmisiä heidän toimintakykynsä perusteella. Kuten invalidiliiton sivuilla kerrotaan, esteettömyys ei ole vain liikkumisen esteettömyyttä vaan siinä otetaan myös huomioon esimerkiksi näkemiseen ja kuulemiseen liittyvät seikat. Rakennusvaiheessa esteettömyys ei välttämättä maksa ”esteellistä” enempää, vaan kyseessä on suunnitelmien toteutustavat. Onko portaissa esimerkiksi tarpeeksi erottuvat kontrastiraidat tai riittävä valaistus. Esteettömyys on usein turvallisuusasia ja se on välttämätön monille ihmisryhmille, mutta helpottaa usein myös muitakin tilojen käyttäjiä.
Sukelsimme huomioliiveissämme Kauppakorkeakoulun puolelta sisään Väreeseen. Turvallisuussyistä kävellessä ei saanut ottaa kuvia, vaan oli pysähdyttävä erikseen. Sisätilat tuntuivat sokkeloisilta ja rakennustarvikkeita oli pinottu ympäriinsä. Tilat olivat vielä keskeneräiset. Saavuimme Kauppiksen puolelta ARTSin puolelle, Kipsarille korvamerkattuun avonaiseen tilaan. Tila on korkea ja ajatus muutosta alkoi lämmittämään mieltä. Onneksi Otaniemessä opiskelevien ei kuitenkaan tarvitse odottaa Väreen valmistumista saadakseen Kipsari-ruokaa tammikuussa auenneen Studio Kipsarin ansiosta (Otakaari 7). Katso ruokalistat täältä.
Jatkoimme matkaa kohti metron sisäänkäyntiä. Metrokeskuksen sisätiloja koristi tuttu ja turvallinen punatiili, täällä tietäisi saapuneensa Otaniemeen. Seuraavaksi suuntasimme kohti studio- ja työtiloja. Rakennusmiehiä ei vilissyt kuin muurahaisia, heillä tuntui kuitenkin olevan rauhallinen ja määrätietoinen ote. Edessä aukeni salmiakkiruudun muotoinen avara tila. Tilaa lävisti tumman muhkeat portaikot, yhtä mahtipontiset kuin Tylypahkan. Alhaalla tulisi olemaan tekstiilin ja keramiikan studiotiloja lasisine seinineen.
Pieniä ryhmä- ja työskentelytiloja löytyi pitkin käytäviä. Lasia on tiloissa käytetty paljon, mutta ensivaikutelman perusteella Väreestä ei ole tulossa yhtä näyteikkunaa eikä ARTSilaisista sen mannekiineja. Siirrymme toiseen identtiseen salmiakkiruutuun. Väreessä käytetyt pintamateriaalit ovat raffeja, jotka on tehty kestämään taideopiskelijoita ja heidän luovuuttaan.
Esteettömyysvierailulla löytyi huomionarvoisia seikkoja puutteista, mutta usko on kova, että muuttoon mennessä näihin seikkoihin on puututtu. Puutteista mainittakoon esimerkiksi portaiden kontrastiraidat ja sukupuolineutraalien wc- ja suihkutiloja puuttuminen. Vierailun aikana esille tulleet puutteet tuntuvat onneksi olevan helposti korjattavissa. Toivoa paremmasta sisäilmasta Väre-vierailulla herättivät työmaalla näkyneet laatikot tekstillä ”we bring better air to life”. Muuttoa odotellessa <3
Katso täältä lisää muutosta ja tärkeistä päivämääristä: https://tokyo.fi/tokyo/arts-uusi-kampus/